Hillareviiri: Paikka jossa olet AINA käynyt, ja olit VARMASTI ensimmäinen, joka sen löysi.

Hillastressi, ennakoiva: Hillakausi alkaa lähestyä. Naapurilta olet kuullut että kovasti on raakileita, mutta omalla reviirillä niitä ei ole pahasti näkynyt. Tuleeko niitä? Löytääkö niitä? Löytyykö niitä enemmän kuin naapurin paikoista?!?

Hillastressi, akuutti: Olet löytänyt loistavan jängän täynnä hillaa, mutta marjat eivät olekaan vielä kypsiä. Nyt alkaa monen päivän tuskainen jännitys siitä, ehtiikö joku muu paikalle ensin.

Hillapäivitys: Kuvassa ämpäreittäin upeita kultaisia mollukoita, tekstinä esim. ”Käväisin pikaisesti ennen töihin lähtöä”. Näkyvissä yleensä naapurin seinällä.

Hillakateus: Naapurilla on enemmän, olet nähnyt sen Facebookissa.

Hävytön hillavaras: Reviirillesi ilmestynyt tunkeilija. Että kehtaa! Menisi muualle, eikä toisten paikoille!

Hillaloinen: Sukulainen/koulukaveri/tuttava, josta et kuule koko vuonna, mutta joka hilla-aikaan ilmestyy paikalle ja olettaa että lähdet näyttämään parhaat paikkasi.

Hillakamppeet: Vaatteet, joissa ei hillasesongin ulkopuolella näyttäytyisi suin surminkaan, mutta jotka hillastusaikaan riisutaan vain yöksi. Koostuu yleensä kumppareista, kulahtaneista verkkareista, virttyneestä paidasta, huivista/lippiksestä sekä kursailemattomasta lorauksesta eau de offia.

Hillahygienia: Jos lounaaksi ostetusta makaronilaatikosta löytyisi ötökkä, sen saisivat kuulla niin keltainen lehdistö, Saarioisen tädit kuin somekansakin. Hillasankosta löytyvä lisäproteiini sen sijaan ohitetaan olan kohautuksella, ja sääskiä marjoistaan nyppivä ulkomaanserkku saa osakseen säälivän hymyn.

Ämpäridilemma: Jos otat mukaan pienen sangon, olisit tarvinnut suuren. Jos otat ison astian, hilloja ei löydykään. Jos otat molemmat, toinen on jatkuvasti tiellä tai katoaa hilloineen.

Hillahaaska: Paikka, josta joku on jo vienyt parhaat päältä, mutta sen verran on jäljellä että poiskaan ei kehtaa lähteä.

Hillahurmos: Saavut jängälle, ja huomaat sen olevan täynnä kypsää marjaa. Suo on korkkaamaton! Pyörit ympäriinsä euforisessa tilassa, tietämättä mistä jo poimit ja mihin pitäisi jatkaa.

Hillahiki: Sekoitus hikeä, hillamehua ja sääskimyrkkyä. Tavallista hikeä huomattavasti tahmeampaa, ja maistuu todella oudolle.

Hillahulaus: Haluat päästä seuraavalle mättäälle, ja olet varma että välissä oleva tupas kestää painosi. Jalkasi uppoaa polveen saakka, ja saat kumpparin täyteen suovettä.

Hillajaisuus: Hiljaisuus, joka laskeutuu ahkerien poimijoiden keskuuteen viimeistään siinä vaiheessa, kun voimat alkavat ehtyä mutta poimittavaa riittäisi. Nyt ei ole enää energiaa muuhun kuin välttämättömään, eli loppujen marjojen keräämiseen.

Hillaflow: Ajatukset ovat tyhjät, kumpparissa oleva vesi ei enää häiritse, olet kuin rasvattu kone. Hillat lentävät sankoosi kuin itsestään.

Hillazen: Rauhan tunne, joka saavutat kun olet löytänyt tarpeeksi marjaa. Tästä lähin kaikki mitä poimit on ylimääräistä, ja voit viedä rasioita tuliaisiksi kahvipakettien sijaan.

Jokohan aletaan lähteä: Ilmaisee tahtotilaa lähtöön. Varsinainen poistuminen suolta tapahtuu noin 45min- 1,5h myöhemmin.

Hillapainajainen: Vaivut sänkyyn lopen uupuneena, rankan hillastuspäivän jälkeen. Lampaiden sijaan silmiesi edessä tanssahtelee oransseja palleroita, harhailet loputtomalla jängällä ilman housuja, ja yrittäessäsi hätistää uni-itikoita, hivautat vahingossa vieressänukkujaa. Heräät yhtä uupuneena kuin nukahditkin.

Hillaselkä: Hillastamista seuraavan päivän kehonkattava elämys. Unohtuu seuraavaan hillareissuun mennessä.

Kuvassa ämpäridilemma.